Myös 70- ja 80-luvun asunnot myydään – kunhan tietoa on tarpeeksi

Suomen asuntokannasta merkittävä osa on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Nämä kohteet ovat tällä hetkellä vaikeassa asemassa: Etuovi.comin Markkinapulssi kertoo, että tarjonta painottuu juuri näille rakennusvuosikymmenille, mutta kysyntä kohdistuu 2000-luvulla rakennettuihin kohteisiin.

Pelkkä korjausvelka ei kuitenkaan selitä koko ilmiötä. Usein todellinen este on pankkien muuttuneissa vakuuskäytännöissä – ja siinä välittäjä voi aktiivisesti vaikuttaa.

Vanha rakennus ei automaattisesti tarkoita suurta korjausvelkaa, mutta ilman tietoa ostaja ei pysty arvioimaan tilannetta. Ja epävarmuus lamaannuttaa päätöksenteon yhtä tehokkaasti kuin todellinen ongelma.

"Olin eilen kerrostalossa, joka on rakennettu 1912 ja ihan mintissä kunnossa. Tuntuu hassulta, kun puhutaan, että viisikymmentä vuotta vanha koti olisi jotenkin loppuiltapäivässä. Hyvällä kunnostuksella se kestää vielä seuraavat viisikymmentä vuotta ja yli", sanoo Eero Kallio, Huoneistokeskuksen aluejohtaja.

Juuri tähän välittäjä voi vaikuttaa eniten hankkimalla tiedot etukäteen ja avaamalla kohteen tilanteen ostajalle selkeästi. Kun epävarmuus poistuu, päätöksenteko helpottuu.

Markkinapulssin mukaan yli puolet lainatarjousta pyytäneistä kokee pankkien kiristäneen lainaehtoja asunnon laadun suhteen, ja yli kolmannes ei osaa arvioida, saako ylipäätään tarvitsemansa lainasumman.

Tämä konkretisoituu erityisesti 1970–80-lukujen rakennuskannassa. Kuntotarkastusraportti, jossa mainitaan yläpohjaan pääsyn este tai epäselvyys alapohjarakenteesta, saattaa johtaa lisävakuusvaatimukseen – vaikka todelliset riskit olisivat pienet. Kiinteistömaailman Mika Laurikainen kuvasi ongelman ytimen osuvasti: "Se vakuusongelma syntyy siitä, kun kuntotarkastuksessa on vaikka maininta, että ei päästy yläpohjaan – jolloin arvioidaan, että nyt tarvitaan vakuutta lisää." Ostaja, jolla olisi taloudelliset edellytykset, ei saa rahoitusta.

Ratkaisu on usein yksinkertainen: teettää asiantunteva kuntotarkastus ennen kuin kohde tulee myyntiin. Markkinapulssin mukaan kolmannes omakotitalon ostajista (32 %) nimeää kuntotarkastuksen tärkeimmäksi tiedoksi, jonka haluaisi välittäjältä ennen ostopäätöstä ja lähes neljännes kaipaa lisäksi konkreettista arviota korjauskustannuksista. Valmiiksi teetetty tarkastus poistaa epävarmuuden, mahdollistaa realistisen hinnoittelun ja antaa ostajalle konkreettisen kuvan siitä, mitä korjauksia on edessä ja millä aikataululla.

"Raaka fakta on, että tietyn ikäisissä kohteissa ostajat eivät uskalla tehdä päätöksiä, ellei kuntotarkastusta ole", sanoo Eero Kallio Huoneistokeskuksesta.

Välittäjä, joka suosittelee tarkastusta myyjälleen, nopeuttaa myyntiä ja rakentaa luottamusta molemmille osapuolille.

Pankin kielteinen päätös ei aina ole lopullinen. Eero Kallio kertoi Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaarissa konkreettisen esimerkin: kohteeseen löytyi innostunut ostaja hyvine remonttisuunnitelmineen, mutta kaksi pankkia hylkäsi rahoitushakemuksen. Kolmas pankki, jonka käsittelijällä oli ymmärrystä vanhan rakennuskannan realistisesta arvosta, myönsi lainan ja kauppa syntyi. "Rohkeammin kannattaa koittaa puskea niitä läpi – kyllä sieltä se joku pankinjohtaja sitten hiffaa, että tämähän on ihan toteutuskelpoinen", Kallio sanoi.

Alueen pankit ja niiden käytännöt tunteva välittäjä voi auttaa löytämään rahoittajan, joka ymmärtää vanhan rakennuskannan realistisen arvon. Eri pankeilla on erilaiset kriteerit, ja aktiivinen etsintä kannattaa.

Tärkein johtopäätös: 70–80-luvun kohteet voivat mennä hyvin kaupaksi, kun tiedot ovat kunnossa, hinnoittelu realistinen ja rahoituspolku selvä.

Haluatko kuulla lisää kiinnostavia näkemyksiä asuntomarkkinoiden tilanteesta? Katso Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaarin tallenne!

Lähde: Etuovi.com Markkinapulssi-tutkimus, maaliskuu 2026, vastaajamäärä n=2 325. / Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaari, Alma Real Estate 2026