Asuntomarkkinat nyt ja huomenna: mitä Etuoven 30-vuotisjuhlan webinaarissa puhuttiin?

Etuovi täyttää 30 vuotta – ja juhlan kunniaksi alan asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan asuntomarkkinoiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Miltä markkina näyttää juuri nyt, mistä kaupan hidas elpyminen johtuu ja mitä seuraavaksi tarvitaan?

Kokosimme webinaarista tärkeimmät havainnot. Jos et ehtinyt mukaan, voit katsoa keskustelun myös tallenteelta [täältä].

Webinaarin keskustelijat

Webinaarin aluksi Tuomo Räsänen muistutti, että Etuovi syntyi 1990-luvun laman jälkeen, aikana jolloin asuntokauppa siirtyi printistä verkkoon. Kolmenkymmenen vuoden matkalle on mahtunut suuria muutoksia, joista on selvitty rohkeudella ja yhteistyöllä. Samoja tarvitaan nyt, kun tekoäly muuttaa toimialaa.

Olli-Pekka Ruuskasen tilannekuva oli realistinen: elpymistä on odotettu jo pitkään, eikä nopea käänne ole vielä aivan näköpiirissä. Kansainvälinen epävarmuus, energian hinta ja nousevat korot pitävät kotitaloudet varovaisina.

Myös uudistuotannossa on iso ero tarpeen ja toteuman välillä. Suomessa tarvittaisiin vuosittain noin 30 000 uutta asuntoa, mutta aloituksia on ollut noin 15 000. Alueiden väliset erot kasvavat samalla: kasvukeskuksissa kauppa käy, kun taas väestöään menettävillä alueilla asunnon jälleenmyynti voi olla hankalaa.

Ruuskanen esitteli vuosille 2027–2029 kolme mahdollista kehityskulkua: hitaan elpymisen, perusuran ja nopean elpymisen. Paneeli piti perusuraa uskottavimpana. Räsäsen mukaan patoutuneita asunnonvaihtotarpeita on paljon, joten jo pieni luottamuksen vahvistuminen voisi vilkastuttaa kauppaa.

Keskustelussa nousi esiin kolme syytä, jotka hidastavat asuntokaupan elpymistä.

Epävarmuus saa lykkäämään päätöksiä. Lainakyselyitä tehdään, mutta ne eivät vielä aina johda lainaan tai asuntokauppaan. Moni harkitsee muuttoa, mutta jää odottamaan parempaa hetkeä.

Myyntitappion pelko pitää kiinni nykyisessä kodissa. Kun kodin myynnistä voi jäädä tappiota, muuttoa on vaikea perustella. Suomessa tehdään nyt noin 50 000–60 000 asuntokauppaa vuodessa, kun aiemmin määrä oli lähes 100 000.

Tarjonta ja kysyntä eivät aina kohtaa. Hyväkuntoiset, energiatehokkaat ja oikein hinnoitellut asunnot käyvät edelleen kaupaksi. Haasteena on usein se, ettei tarjolla ole juuri sellaista asuntoa, jota ostajat etsivät – tai hinta ei vastaa markkinatilannetta.

Keskustelussa nähtiin kuitenkin myös valonpilkahduksia. Jopa 40 vuoden asuntolaina voi helpottaa kuukausittaista lainanhoitoa, ja uudisasunnoille löytyy yhä kysyntää silloin, kun tuote ja hinta kohtaavat.

Asunto on monelle ennen kaikkea koti. Etuoven tutkimuksessa 59 prosenttia vastaajista kertoi, että ostettava asunto on ensisijaisesti koti. Vain 3 prosentille se oli ennen kaikkea sijoitus.

Maria-Elena Ehrnrooth muistutti, ettei kodin arvoa voi mitata pelkällä markkinahinnalla. Asunnon ei tarvitse kallistua ollakseen hyvä koti – tärkeintä on, että se tuntuu omalta ja palvelee siellä asuvien tarpeita.

Paneelissa puhuttiin myös asunnonvaihdon kustannuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat muuttohalukkuuteen. Esimerkiksi varainsiirtoveron on tutkimusten mukaan todettu vähentävän muuttoja.

Keskustelussa nousi esiin useita keinoja, joilla asunnon ostamista ja vaihtamista voisi helpottaa: ensiasunnon ostajien verokevennykset, ASP-järjestelmän vahvistaminen ja käänteinen asuntolaina. Ehrnroothin mukaan asuntokaupan esteet on tärkeää nostaa esiin myös tulevassa vaalikeskustelussa.

Vaikka markkina on haastava, välittäjän työn merkitys ei ole vähentynyt – päinvastoin. Etuoven tutkimuksessa kuluttajat arvostivat välittäjässä eniten ammattitaitoa (79 %). Seuraavina tulivat luotettavuus (59 %) ja asiakaspalvelutaidot (46 %). Edullinen palkkio oli tärkeä 16 prosentille vastaajista.

Paneelin mukaan välittäjän työ vaatii nyt erityisesti sinnikkyyttä ja kykyä kulkea asiakkaan rinnalla koko päätöksenteon ajan. Käytännössä se tarkoittaa, että välittäjä auttaa myyjää muodostamaan realistisen hintaodotuksen, ostajaa tunnistamaan omat tarpeensa ja pitää yhteyttä silloinkin, kun päätös ei synny heti.

Tekoälyn nopea kehitys herättää kysymyksiä myös kiinteistönvälityksessä. Se voi kuitenkin tarjota välittäjille hyödyllisiä työkaluja: tekoälyä käytetään esimerkiksi tiedon kokoamiseen ja hinta-arvioiden tarkistamiseen. Myyjät voivat puolestaan hyödyntää sitä valmistautuessaan arviokäyntiin.

Yksi asia ei silti muutu. Epävarmassa elämäntilanteessa asuntokauppaa tekevä asiakas tarvitsee ihmistä, joka kuuntelee, keskustelee ja rakentaa luottamusta. Tekoäly voi helpottaa työtä, mutta kohtaamisessa välittäjän ammattitaidolla on edelleen keskeinen rooli.

Webinaarin lopuksi paneelin viesti oli kannustava: pidetään kiinni ammattitaidosta ja hyvästä välitystavasta, tehdään yhteistyötä ja muistetaan, että kauppoja syntyy, kun myyjä on valmis myymään ja hinta vastaa markkinaa. Peter Nyman kiteytti tunnelman muistuttamalla, että toiveikkuus kannattaa pitää mukana.

Kolmenkymmenen vuoden aikana asuntokauppa on selvinnyt monesta murroksesta. Vaikka tämä hetki vaatii kärsivällisyyttä ja sopeutumista, alalla on osaamista ja kykyä löytää tie eteenpäin.