
Asuntomarkkinat 2026: seitsemän havaintoa
Asuntomarkkina on keväällä 2026 liikkeessä – mutta ei vielä täydessä vauhdissa. Pä ätöksiä tehdään aiempaa harkitummin, hinnat hakevat suuntaansa ja alueelliset erot ovat suuria. Alma Real Estaten Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaarissa kiinteistönvälitysalan johtajat nostivat esiin seitsemän keskeistä ilmiötä, jotka määrittävät markkinaa juuri nyt.
1. Epävarmuus jarruttaa päätöksiä – mutta tarve ei katoa
Maailmantilanne näkyy asuntokaupassa ennen kaikkea varovaisuutena. Ostopäätöksiä siirretään, vaikka elämäntilanteet muuttuvat ja asumisen tarve on olemassa.
RE/MAXin Pasi Aallon mukaan epävarmuus saa kuluttajat odottamaan: tulevaisuutta on vaikea ennakoida, jolloin päätökset jäävät tekemättä. Etuoven Markkinapulssi-kysely vahvistaa ilmiön – maailmantilanne vähentää asunnon oston houkuttelevuutta aiempaa enemmän.
Samalla asuntomarkkinan peruslogiikka on pysynyt ennallaan. SKVL:n Maria Elena Ehrnrooth muistuttaa, että asumisen tarve ohjaa edelleen liikettä. Perhekoon kasvu tai elämäntilanteen muutos ei katoa, vaikka uutisvirta olisi negatiivinen.
2. "Sijainti, sijainti ja sijainti" ei enää riitä
Kiinteistömaailman Mika Laurikainen kuvaa muutosta : "Ennen on sanottu sijainti, sijainti, sijainti – nyt me ollaan lukittu, että se on hinta, kunto, sijainti."
Markkinoilla on edelleen kohteita, joiden hintapyyntö perustuu menneisiin huippuihin, ei nykyiseen kysyntään. Laurikaisen mukaan syy on useimmiten yksinkertainen: "Jos asunto ei mene kaupaksi, niin yleisemmin se johtuu siitä, että se on liian kallis ostettavaksi sellaiselle porukalle, joka sen haluaisi."
Realistinen hinnoittelu on noussut kaupan syntymisen tärkeimmäksi edellytykseksi. Keskustelu hintaodotuksista on käytävä läpi rohkeasti heti myyntiprosessin alussa.
3. Myyjien ajattelu on muuttunut nopeasti
Roof LKV:n Niko Koiviston mukaan myyjien suhtautuminen on muuttunut lyhyessä ajassa merkittävästi. Vielä hiljattain selvä enemmistö myi vain jos sai omansa pois – nyt jo neljännes on valmis myymään tappiolla.
Yhä useampi hyväksyy sen, ettei asunnosta välttämättä saa samaa hintaa kuin aiemmin. Tämä kertoo markkinan sopeutumisesta – ja siitä, että tilannekuva on kirkastunut.
4. Väliraha ratkaisee
Yksi webinaarin käytännönläheisimmistä teemoista oli välirahan käsite. Monet myyjät ovat jumissa, koska omaa asuntoa tarkastellaan erillään ostettavasta kohteesta. Omaa asuntoa ei haluta myydä tappiolla, vaikka samaan aikaan ostettava koti on edullisempi.
Laurikainen antoi yksinkertaisen neuvon: "Kynä ja paperi voi olla ihan paras keino – näytetään asiakkaalle, että lopputulos tulee olemaan parempi."
Ketjuuntuminen on edelleen asuntomarkkinan isoimpia haasteita. Vain kolmannes ostajista on valmis ostamaan uuden ennen kuin vanha on myyty, ja siltarahoituksen saaminen on vaikeutunut. Tämä tarkoittaa, että ketjun avaaminen lähtee lähes aina siitä, että ensimmäinen kohde saadaan oikealla hinnalla liikkeelle.
5. Pitkät myyntiajat vaativat aktiivisia toimia
Etuoven data osoittaa, että myyntiajat ovat pidentyneet. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, ettei pelkkä odottaminen auta. Pasi Aalto tiivisti asian selkeästi: "Se, että ilman toimenpiteitä vaan roikotetaan myynnissä, ei ole järkevä keino."
Käytännössä aktiiviset toimet tarkoittavat hinnoittelun tarkistamista, markkinoinnin kehittämistä ja kohteen tietojen kirkastamista. Aktian Jockum Andersinin mukaan yleisin virhe on ongelman siirtäminen eteenpäin: hintaa ei haluta laskea, jolloin kohde jää kellumaan markkinaan ilman tulosta.
6. Markkina jakautuu: uudehko asuntokanta käy kaupaksi, vanha odottaa
Selkein jakolinja kulkee asuntokannan iässä ja kunnossa. Hyväkuntoiset, uudemmat perheasunnot käyvät edelleen kaupaksi – joissain tapauksissa hyvinkin nopeasti. Sen sijaan 1970–80-luvun kohteissa ostajat ovat varovaisempia.
Epävarmuus tulevista kustannuksista, pankkien tiukentunut vakuusarviointi ja hankaluudet rahoituksen saamisessa jarruttavat kauppaa erityisesti vanhemmassa kannassa. Toisaalta Laurikainen muistuttaa, että kun hinta löytää paikkansa, ostaja kyllä löytyy myös näille kohteille.
7. Välittäjän rooli on kasvanut
Markkinan monimutkaistuessa ja asunnonvaihtajien ollessa epävarmoja välittäjän rooli on laajentunut. Ehrnrooth kuvaa työn vaativuutta: "Tämä on todella haastava ammatti – siinä pitää olla vähän sosiaalityöntekijä, notaari, sijoittaja, kauppamies ja ties mikä hevoskuiskaaja."
Laurikainen korostaa myös alan laajempaa vaikutusmahdollisuutta: "Oikealla datalla ja realistisella viestillä voimme aidosti vaikuttaa siihen, miten markkina liikkuu – mutta se vaatii sen asiakkaan kuuntelua."
Haluatko kuulla lisää kiinnostavia näkemyksiä asuntomarkkinoden tilanteesta? Katso Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaarin tallenne!


