Suomi on enemmän kuin yksi asuntomarkkina – val­ta­kun­nal­li­set tilastot eivät kerro koko totuutta

Asuntomarkkinoiden valtakunnallisia tilastoja seuratessa on helppo hämääntyä. Koko maan hintaindeksi, kauppamäärien muutosprosentti, markkinointiaikojen keskiarvo – nämä kaikki kertovat jotain mutta eivät välttämättä mitään oleellista siitä, mitä tapahtuu juuri sinun toimialueellasi.

"Kaikki koko Suomen keskiarvot sisältävät väkivaltaa. Tilastollista siis," tiivistää Maria-Elena Ehrnrooth SKVL:ltä. Etuovi.comin Markkinapulssi paljastaa, että kysynnän ja tarjonnan epätasapaino vaihtelee merkittävästi sekä alueittain että asuntotyypeittäin.

Asuntomarkkina ei ole yhtenäinen edes saman kaupungin sisällä. Esimerkiksi Tampereen kerrostaloasunnot ja omakotitalot elävät eri sykleissä.

Markkinapulssi osoittaa konkreettisen esimerkin: kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on suurinta omakotitaloissa. 80-120 neliömetrin asunnoille on paljon kysyntää mutta niukasti tarjontaa. Pienille kerrostaloasunnoille on ylitarjontaa monessa kaupungissa. Tämä tieto ohjaa suoraan sekä hinnoittelua että markkinointia.

Panelistit vahvistivat saman kokemuksestaan. Anu Heiskanen OP Koti Itä-Suomesta kuvaa, kuinka haluttu kohdetyyppi määrittää myyntinopeuden lähes kaikkialla: "Itä-Suomi on jo itsessään iso alue ja siellä löytyy hyvin monta tämmöistä mikromarkkinaa. Se halutuin kohdetyyppi – 2000-luvulla rakennetut omakotitalot ja perhekokoluokan rivitaloasunnot – niin siellä markkinointimyyntiajat on tälläkin hetkellä suhteellisen lyhyitä."

Kun valtakunnallinen tilasto kertoo hintojen laskeneen viisi prosenttia, se pitää sisällään kaikki alueet ja asuntotyypit. Rovaniemi, Helsinki ja Joensuu voivat kehittyä samanaikaisesti täysin eri suuntiin.

Panelistit kuvasivat webinaarissa tilanteen kirjavuuden selvästi. Itä-Suomessa ostajien ja myyjien odotukset kohtaavat tällä hetkellä paremmin kuin valtakunnallisesti: "Meillä Itä-Suomessa menee tällä hetkellä ihan hyvin valtakuntaan verrattuna. Tuntuu siltä, että asiakkaiden odotukset on lähempänä toisiaan – ostajien ja myyjien näkemykset kohtaa, ja se tarkoittaa, että semmoista rajua laskua ei ainakaan olisi näköpiirissä," sanoo Heiskanen. Satakunnassa Linda Leino Haave LKV:lta puolestaan arvioi suurimman hintojen vakautumisen jo tapahtuneen.

Valtakunnallista synkkyyttä ei kannata soveltaa myyntiviestintään kaupungissa, jossa markkina on todellisuudessa hyvä – se tekee hallaa sekä asiakkaalle että omalle maineelle. Sama pätee toisinpäin: heikommalla alueella valtakunnallinen optimismi johtaa ylihinnoitteluun.

Paikallistuntemus ei synny lehtien otsikoita seuraamalla. Se rakentuu seuraamalla toteutuneita kauppahintoja omalla alueella, markkinointiaikojen kehitystä asuntotyypeittäin sekä kysynnän ja tarjonnan suhdetta postinumeroalueittain.

Eero Kallio Huoneistokeskukselta kuvaa, miten tarkasti dataa kannattaa hyödyntää: "Eilen tutkailin Tamperetta tarkemmin – otin kerrostalot, rivitalot, paritalot, omakotitalot. Sieltä tutkailin toteutuneita myyntiaikoja, ja totuus on parempi kuin mitä taululla lukee. Esimerkiksi kaksiot ja kolmiot Tampereella – markkinointiajat oli kahden vuoden aikajänteellä jopa alle sata päivää."

Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä kertoa asiakkaalle, millä hinnalla juuri tällaisessa kohteessa, juuri tässä korttelissa on tehty kauppaa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Ei yleistyksiä, vaan konkretiaa.

Paikallisen datan hyödyntäminen ei ole pelkästään hinnoittelukysymys – se on markkinointietu. Oman alueen dataan nojautuva ammattilainen pystyy johtamaan hintakeskustelua eikä vain seuraamaan sitä. Heiskanen tiivistää: "Siihen ei tarvita muuta kuin se aluetuntemus, osaaminen ja rohkeus kommunikoida myyjän kanssa aidosti faktoihin ja siihen hetkeen perustuen."

Haluatko kuulla lisää kiinnostavia näkemyksiä asuntomarkkinoiden tilanteesta? Katso Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaarin tallenne!

Lähde: Etuovi.com Markkinapulssi-tutkimus, kevät 2026 / Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaari, Alma Real Estate 2026