7 kysymystä asun­to­ra­hoi­tuk­ses­ta – asiantuntijat vastaavat

Asuntorahoitus herättää paljon kysymyksiä ja epävarmuutta. Ovatko lainaehdot todella kiristyneet, miksi vanhoja omakotitaloja on vaikea rahoittaa? Keräsimme kattavan kysymyspaketin ja kysyimme vastaukset suoraan Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaarimme asiantuntevilta panelisteilta.

Nordean Juho Kostiainen kumoaa yleisen väärinkäsityksen suoraan: "Lainanmyöntökriteerit ovat säilyneet ennallaan. Rahoitamme mielellämme kaikkia maksukykyisiä asiakkaita, joilla on riittävät vakuudet." Kriteerit ovat pysyneet samoina 15 vuoden ajan: stressitesti kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, maksuerät eivät saa ylittää 60 prosenttia nettotuloista.

Todellinen syy siihen, että lainan saanti saattaa tuntua haastavalta, on arkisempi: "Kun vastikkeet, sähkölaskut ja muut menot nousevat, tuo 60 prosenttia tarkoittaa pienempää euromäärää kuin ennen," Kostiainen selittää. Toinen tekijä on positiivisen luottorekisterin käyttöönotto, joka tuo nyt näkyviin kaikki asiakkaan velat. Tämä on vastuullista lainanantoa, mutta osalle hakijoista tilanne näyttää siltä kuin kriteerit olisivat kiristyneet.

Kostiainen korjaa tämänkin väärinkäsityksen: "Kaikista varsinaisista asuntolainahakemuksistamme yli 95 prosenttia saa myönteisen päätöksen" – tämä koskee myös uudiskohteita. Ongelma ei siis ole pankkien haluttomuudessa rahoittaa uudiskohteita, vaan usein ostajien oma varovaisuus ja epävarmuus.

JM Suomen Susanna Virta vahvistaa: "Kokemuksemme mukaan asiakkaamme ovat saaneet pankeilta lainalupaukset kohtuullisessa ajassa, eikä kaupankäynti ole tämän takia viivästynyt. Lähtökohtaisesti asiakkailla on korkea luotto asuntolaina-asioissa pankkeihin."

Kostiainen selittää vakuusarvioinnin perusperiaatteet: "Jokainen vakuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Vakuuden arvoon vaikuttaa vakuuden tyyppi, kunto, sijainti ja jälkimarkkinakelpoisuus. Meillä on myös paljon maaseutukuntien asiakkaita ja heidän kohteitaan vakuutena."

Kiinteistömaailma Tampereen Misa Roito tuo esiin, että ongelma koskee myös kasvukeskuksia: "Haastetta on rahoituspäätösten kanssa myös isoissa kaupungeissa vanhojen omakotitalojen osalta. Vaikka innostuneita ja rohkeita ostajia olisi, rahoitus jää monelta saamatta, jos pankki katsoo korjausvelan olevan liian suuri." SP-Kodin Jukka Rantanen korostaa vastuullisen lainoituksen hyviä puolia: "Pankki tekee oikeastaan palveluksen asiakkaalle, kun se varmistaa, ettei kotitalous kuormitu tulevilla kustannuksilla." Energialuokka vaikuttaa vakuusarviointiin yhä suoremmin: hyvä luokka parantaa lainansaantia, heikko voi pienentää lainasummaa merkittävästi.

Roito kertoo asioiden toimivan pääsääntöisesti hyvin: "Suomalainen pankkijärjestelmä on turvallinen ja luotettava. Osa pankeista on luonut hyviä kanavia välittäjän ja pankin välisen tiedonkulun toiminnan parantamiseksi." Hän kuitenkin nostaa esiin myös ongelmia: "On tullut vastaan myös tilanteita, joissa välittäjän kanssa ei viestitä ollenkaan ja asiakkaan vastuulle siirtyy jopa kauppateknisten asioiden hoitamista. Kuluttaja-asiakas ei puhu samaa kieltä pankin kanssa ainakaan siten, miten kiinteistönvälittäjä pystyisi."

Bo LKV:n Saara Murtovaara nostaa esiin konkreettisen ongelman: "Hitaus on näistä ongelmista mittavin. Sähköisen asuntokaupan piti nopeuttaa kaupankäyntiä, mutta nyt vaikuttaa siltä, että useilla pankeilla odottelu on siirtynyt sähköiselle puolelle – alkuperäiset kaavailut maksimissaan viidestä pankkipäivästä eivät juurikaan pidä." Hän korostaa viivästysten vakavuutta: "Pahimmillaan viivästykset prosessissa voivat aiheuttaa jopa korvausvaateita." Kostiainen muistuttaa, että prosessi viivästyy usein puuttuvien dokumenttien vuoksi.

Kostiainen antaa selkeän ohjeistuksen: "Itselle sopiva viitekorko riippuu omasta velkamäärästä sekä riskinsietokyvystä ja -halusta. Jos velkaa on paljon, kannattaa ainakin osa lainasta suojata korkojen nousun varalta." Hän korostaa, että nyt on hyvä hetki harkita pidempää sitomista: "Tällä hetkellä pitkien ja lyhyiden korkojen tasot ovat lähellä toisiaan, joten kiinteät korot tai korkosuojat ovat suhteellisen edullisia."

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkojen sitominen pitkäksi aikaa ei maksa merkittävästi enempää kuin lyhyt sidonta, mutta tarjoaa huomattavasti paremman suojan mahdollisia koronkorotuksia vastaan. Erityisesti suurilla lainamäärillä edes pienen koronkorotuksen vaikutus voi olla merkittävä kuukausittaisiin menoihin.

Kostiainen ohjaa kysymyksen oikeaan osoitteeseen: "Kysymys on syytä ohjata valtiovallalle, Suomen Pankille ja Finanssivalvonnalle. Pelkästään keskustelu laina-ajan pituudesta on hyvä esimerkki, miten penseästi velkaan suhtautuminen Suomessa on." Hän jatkaa: "Kysymys ei ole pankkien tahdosta vaan sääntelyn, lainsäädännön ja valvojan joskus yli viedyistä pykälistä. Hallituksen puoliväliriihen nosto oli pitkästä aikaa positiivinen tulokulma."

Kostiainen korostaa: "Pankit rahoittavat kaikkia maksukykyisiä ja vakuudet omaavia asiakkaita. Suomalinen pankkipalvelu on erittäin laadukasta, turvallisesti ja luotettavaa. Luottamus on tärkein tekijä pankin ja asiakkaan välisessä suhteessa ja varsin korkeat asiakastyytyväisyysluvut ilmentävät luottamuksellista ilmapiiriä."

Murtovaara maalaa huolestuttavan kuvan: "Vaikutus varallisuuteen on jo nyt ilmeistä. Rahoituksen vetäytyessä syrjäseuduilta asuntojen remontointi vaikeutuu, asuntojen kunto heikkenee ja niiden arvo laskee. Kysyntäkin vähenee, kun heikkokuntoiset asunnot eivät kelpaa vakuudeksi, vaikka ostohalukkuutta muuten olisi. Kierre on jo lähtökuopissa."

Roito täydentää: "Jos talo on 1970–80-luvulta eikä siihen ole tehty elinkaariremontteja, sen myynti vaikeutuu, koska ostaja ei saa siihen rahoitusta. Ostajia olisi, mutta rahoitus ei irtoa, koska kohteet eivät täytä vakuusehtoja. Siksi omakotitalojen omistajien pitäisi nyt pitää kiinni kunnossapidosta ja miettiä remontit sijoituksina tulevaisuuteen." Kostiainen kuitenkin muistuttaa: "Pankit rahoittavat kaikkia maksukykyisiä ja vakuudet omaavia asiakkaita." Ongelma ei ole pankkien halukkuus, vaan kiinteistöjen todellinen kunto ja arvo vakuutena.

Asuntorahoituksen monimutkaistuessa tarvitaan entistä tarkempaa tietoa. Alma Real Estate tarjoaa kullan arvoista dataa työn tueksi välittäjille, rakennuttajille ja pankeille.

Etuovi.comin ja Vuokraovi.comin kautta kulkeva data kertoo, mitkä kohteet kiinnostavat ja mitkä jäävät. Asuntopuntari auttaa arvioimaan kohteen kuntoa, energiatehokkuutta ja todellista markkina-arvoa, ja Aluepuntari alueiden markkinakehitystä – juuri niitä tekijöitä, asuntorahoituksessa merkitsevät.

Kun tiedät, mitkä tekijät vaikuttavat rahoitukseen ja miten asiakas voi parantaa lainansaantimahdollisuuksiaan, voit palvella asiakkaita aikaisempaa ammattimaisemmin. Kyse ei ole vain asunnon myynnistä, vaan koko ostopolun sujuvoittamisesta.

Haluatko tukea asiakkaitasi paremmilla työkaluilla ja tiedolla? Tutustu Alma Real Estaten palveluihin