6 kysymystä asun­to­mark­ki­noi­den tulevaisuudesta – asiantuntijat vastaavat

Asuntomarkkinoiden tulevaisuus puhuttaa. Mihin suuntaan asuntojen hinnat ovat menossa ja miksi hinnoittelu on niin haasteellista? Entä miksi Suomen asuntomarkkinat eroavat muusta Euroopasta? Kysyimme vastaukset Asuntomarkkinat nyt ja huomenna -webinaarimme asiantuntevilta panelisteilta.

OP Kodin Lasse Palovaara antaa selkeän ennusteen: "OP Ryhmä ennustaa tällä hetkellä, että asuntojen hinnat nousevat 3 prosenttia sekä vuonna 2026 että vuonna 2027." Myös SP-Kodin Jukka Rantanen ennustaa asuntokauppamääriin ja hintatasoon nousua.

Kiinteistömaailman Misa Roito on varovaisempi Tampereen osalta: "Tampereen alueen hinnat pysyy vielä nykytasolla tai osin vielä laskeekin, mikäli kauppamäärät pysyvät nykytasolla." Bo LKV:n Saara Murtovaara tiivistää: "Lyhyellä (puolen vuoden) aikavälillä kauppamäärät kasvavat edelleen maltillisesti ja hintataso tasaantuu tapahtuneen laskun jälkeen. Muussa tapauksessa palataan hiljalleen tasolle, jossa oltiin ennen koronaa." 

Roito selittää asunnon hinnoittelun perushaasteen: "Kiinteistönvälittäjähän ei päätä markkinoille asetettavaa hintaa. Toimeksiantajalle toki annetaan perusteltu näkemys ja suositus hinnasta. Viimeiset kolme vuotta hinnoittelu ja hinnan perustelu myyjille on ollut kiinteistönvälittäjille haastavaa. Suomessa oli totuttu pitkään siihen, että vain asunnossa asumalla sen hinta nousi." 

Erityisen haastavaa on korona-aikana ostettujen asuntojen hinnoittelu: "Suurimmat haasteet syntyvät juuri myyntikohteissa, jotka on ostettu korona-aikaan 'kuumassa huumassa' eli asunnosta on maksettu jopa reilusti yli sen hetkisen korkean pyyntihinnan. Nyt käypä hinta olisi jopa reilustikin alle muutaman vuoden takaisen pyyntihinnan ja se tulee monelle myyjälle yllätyksenä," Roito kertoo. 

Murtovaara tuo esiin inhimillisen näkökulman: "Kohteen markkinointi liian korkealla hinnalla ei ole kenenkään etu, mutta syyt siihen ovat hyvin inhimillisiä. Asunnon osto on saattanut tapahtua korkean hintatason aikana, ja pettymys markkinan aiheuttamasta hinnan alentumisesta voi yksinkertaisesti olla liian vaikeaa hyväksyä." 

Rantanen selittää perusdynamiikan: "Uudistuotannon hintatasoa määrittelee rakennuskustannukset, kun taas vanhoissa asunnoissa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan (markkinaehtoisesti)." Palovaara uskoo eron kaventumiseen: "Vanhojen asuntojen hinnat kääntyvät takaisin nousu-uralle, ja sen myötä hintaero vanhojen ja uusien asuntojen välillä alkaa kaventumaan." 

Murtovaara katsoo tilannetta realistisesti: "On vaikeaa nähdä, että suuri hintaero olisi mahdollinen niin kauan kuin vastaavista uudehkoista, hyväkuntoisista käytetyistä asunnoista on runsaasti tarjontaa. Kysynnän ja tarjonnan suhde ei tällä hetkellä tue suurta hintaeroa uuden ja vähän käytetyn välillä." 

Rantanen tiivistää kolme keskeistä tekijää: "Asuntokauppaa ohjaavat päädraiverit, mitkä ovat korkotaso, kuluttajien luottamus ja työllisyys. Tämän hetkinen 'asuntojumi' johtuu alhaisesta kuluttajien luottamuksesta." Nordean Juho Kostiainen täydentää: "Markkinaa tukevat korkotason vakaantuminen sekä ostovoiman paraneminen. Toisaalta korkea työttömyys sekä heikko kuluttajien luottamus heikentävät kysyntää." 

Murtovaara nostaa esiin laajemmat tekijät: "Suurimpana kuluttajan luottamusta horjuttavana tekijänä on epävarma maailmanpoliittinen tilanne, kun idässä myrskyää ja lännessä huojuu. Ei voi kuitenkaan sulkea pois arkisiakaan tekijöitä: kuluttajan oman henkilökohtaisen taloustilanteen kehittyminen, työllisyysaste sekä verojen jälkeen käteen jäävä osuus palkasta." 

Rantanen viittaa rakenteellisiin eroihin: "Suomessa on tällä hetkellä ylitarjontatilanne vähäisen kauppamäärän johdosta. Ylitarjontaa on noin 10 000 asuntoa. Muutenkin Suomen talouden kehitys eroaa monesta EU-maasta." Hartelan Jani Nieminen täydentää: "Suomessa valmistui paljon asuntoja pandemian aikaan, ja Suomen rakentamisen volyymit olivat fokusoituneet voimakkaasti vain muutamille kaupunkialueille, ja täällä pääsi muodostumaan ylitarjontaa toisin kuin monessa EU-maassa. Esimerkiksi Saksassa yli miljoonan vuokra-asunnon krooninen vaje." 

Nieminen nostaa myös kulttuurisen tekijän: "Suomessa on mielestäni 'kansallinen DNA-haaste'. Suomessa on yli sata vuotta hoettu mantraa, jonka mukaan omistusasunto on paras tapa kasvattaa henkilökohtaista varallisuutta ja samalla on uskottu asuntojen hintojen 'ikuiseen nousuun'. Jos markkina opetetaan uskomaan, että myydessä saa aina enemmän niin ei voi olla yllätys ajautua ylikalliisiin asuntoihin." Hän ehdottaa ratkaisuksi sääntelyn keventämistä ja markkinaehtoisemman tuotannon mahdollistamista. 

Kaikki asiantuntijat palaavat kolmeen perusdraiveriiin: korkotason vakiintuminen, kuluttajien luottamuksen palautuminen ja työllisyystilanteen paraneminen. Kun nämäasiat tapahtuvat, asuntomarkkinat seuraavat perässä. Nieminen korostaa lisäksi sääntelyn keventämisen merkitystä ja Murtovaara muistuttaa maailmanpoliittisen tilanteen rauhoittumisen tärkeydestä. 

Käytännössä markkinoiden vilkastuminen edellyttää siis sekä taloudellisten perustekijöiden paranemista että psykologista käännettä, jossa kuluttajat uskaltavat jälleen tehdä päätöksiä.

Alma Real Estate yhdistää Suomen laajimman asuntomarkkinadatan ja syvällisen asiantuntemuksen. Autamme asiakkaitamme näkemään asuntomarkkinan todellisen tilan – ei oletuksiin, vaan faktaan perustuen. Parhaat päätökset syntyvät aina oikean tiedon pohjalta.  

Tutustu Alma Real Estaten palveluihin ja ota yhteyttä - rakennetaan yhdessä ymmärrystä huomisen asuntomarkkinoista!